 |
| © Pixabay |
Perustiedot
Hevosella tulee olla oma sivu, josta löytyvät selkeästi suomen kielellä näissä ohjeissa mainitut pakolliset tiedot (nimi, rotu, sukupuoli, syntymäaika, omistaja) vaaditulla tavalla.
Näin asian muotoilee Virtuaalinen ratsastajain liitto rekisteröintiohjeessaan. Kyseiset asiat täytyy siis löytyä virtuaalihevosen sivuilta (sekä maininta virtuaalisuudesta) saadakseen sen hevosrekisteriin, mikä ei tietenkään ole missään tapauksessa pakollista jos ei halua tai tarvitse hevoselleen rekisterinumeroa ja VRL:n palveluja. Yleisesti perustiedoiksi laskettaneen myös väri, säkäkorkeus, (mahdollinen) kasvattaja sekä painotus ja koulutustaso.
Ennen kuin alkaa rakentamaan uuden virtuaalihevosensa perustietoja, olipa se sitten suvullinen tai suvuton, kannattaa suoda hetki sellaisille kysymyksille kuin millaiseen käyttöön toivoo hevosen tulevan ja millaisia ominaisuuksia toivoo hevosella olevan. Esimerkiksi suomenhevosia kasvattavaan Jeiliin tarvitsen hevosia, jotka soveltuvat suomenhevosjalostukseen, eli suomenhevosia. Joku voisi lisätä, että hevosten tulisi olla jalostusarvoltaan hyviä (mitä ikinä se kenellekin tarkoittaa) ja erisukuisia, mutta mulle henkilökohtaisesti tällaiset jutut ei yleensä niin merkkaa. Jos taas harrastukseni painopiste olisi esimerkiksi huipputason esteratsuilla kilpaileminen, olisi hakemani ominaisuus kenties suorituskyky. Joskus se voi olla yhdistelmä useampia ominaisuuksia.
Nimi
Aika moni harrastaja taitaa olla yhtämieltä siitä, että nimi on tärkeimpiä asioita hevosessa, mulle itselleni jopa tärkein. Ja koska makuasioista ei kannata kiistellä, saattaa sama nimi olla yhden mielestä ihana ja toisen mielestä ihan paska, eli helpoimmalla pääsee kun valitsee ihan vain itselleen mieluisan nimen sen sijaan että yrittäisi tavoitella jotain yleisesti tykättyä normia. Toki siihen kannattaa silti käyttää hieman ajatusta eikä tempaista ensimmäistä mieleen tulevaa Diamondqueenjeweliä tai vastaavaa kehiin. On ymmärrettävää, ettei englanti, muista kielistä puhumattakaan, taitu kaikilta, joten niiden kohdalla on ihan hyväksyttävää pyytää apua ja saada näin nimestä hieman mietitymmän ja fiksumman oloisen muidenkin silmiin.
Mikäli mielii hevosensa rekisteriin, pitää nimen myös olla asiallinen, ei IRL tunnettu eikä tietenkään jo entuudestaan olemassa oleva. Minusta näitä ohjeita olisi ihan hyvä noudattaa vaikka ei rekkariin pyrkisikään.
Mulla itselläni on melko selkeä mieltymys persoonallisiin ja hieman leikkisiinkin nimiin. Pidän yllä omaa nimilistaa muistiossa ja lisäilen siihen sitä mukaa kun niitä tulee mieleen, joten sinänsä tyhjästä nimen luominen ei ole mulle yleensä ongelma. Apukeinoina käytän tarpeen vaatiessa mm. synonyymisanakirjoja, eri maiden tarustoja, murresanastoja ja laulujen nimiä. Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana. Hevosen rodun alkuperän huomioiminen nimessä voi myös olla ihan hyvä idea, mutta ei tokikaan pakollista.
Rotu
Rotu on yleensä aika selkeä siinä mielessä, että melkein väittäisin valtaosan virtuaalitalleista kasvattavan tiettyä rotua ja se on aika iso rajoittava tekijä uusien hevosten hankinnassa. Jos tämä ei kuitenkaan ole kriteeri, on syytä lähteä miettimään rotua siitä lähtökohdasta, millaiseen käyttöön hevonen on tulossa. Puska- tai harrasteratsuhan voi olla vaikka sekarotuinen ja lähes kaikilla hevosroduilla voi tehdä lähes kaikkea tietylle tasolla asti.
Kilpahevosia miettiessä täytyykin pohtia asiaa siltä kantilta, mitkä on ne tavoitteet. Suomenhevonen tai walesin poni ei realistisesti tuuppaa GP tason koulua tai hyppää 150cm esteitä, puoliveristä ei kannata lykätä raviradalle eikä täysiverinen pärjää shirelle taakanvedossa. Vaikka nämä mielikuvitukseen ja arvontaan perustuvassa virtuaalimaailmassa mahdollisia olisivatkin, herättäisi moinen varmasti hieman ihmetystä kanssaharrastajissa.
Sukupuoli
Siinä mielessä helppo valinta, kun vaihtoehtoja on vain kolme. Jälleen kannattaa katsoa sitä tulevaa käyttöä; kilpailla ja harrastaa voi kaikilla, mutta ruunaa ei voi käyttää jalostukseen. Suurin osa virtuaalimaailman hevosista onkin oreja ja tammoja, jälleen koska vallitsevin "bisnessuunta" on kasvatus.
Mulla itselläni on ärsyttävä mieltymys oreihin. Tai ehkä vain urospuolisiin eläimiin, sillä ruunakin olisi ihan yhtä hyvä mikäli se sopisi jalostuskuvioihin. Jos en tykkäisi kasvatuksesta niin paljon, voisin pitää vaikka pelkkiä oritalleja, mutta ikävä kyllä ne eivät lisäänny yksinään. Tämä johtaa siihen, että jos suinkin keksin inspaavan nimen, teen tuonneistani ensisijaisesti tammoja.
Ikä (syntymäaika)
VRL vaatii hevoselle syntymäajan, mutta se tieto mitä itse hevosen tekijä tarvitsee on ikä. Minkä ikäisen hevosen haluat? Tässä tietty huomio kiinnittyy ikääntymiseenkin, joka joillakin on realistinen IRL vuosien mukaan, toisilla jotakin säännöllistä rytmiä noudattava ja kolmansilla silloin kun haluaa ja muistaa. Onko toiveissa varsa jonka kanssa tehdä kaikki alusta lähtien itse ja käydä esimerkiksi varsojen laatuarvosteluissa? Vai haetaanko kokeneempaa konkaria kilparatsuksi tai eläkeläisheppaa oloneuvokseksi?
Jos mä teen hevosen tyhjästä, osuu valinta yleensä sellaiseen 3-4 -vuotiaaseen nuoreen, jonka kanssa voi vielä halutessaan käväistä varsalaatiksissa, mutta joka olisi kohtuullisen pian myös valmis kilpailemaan. Toisaalta jos kisattavien määrä ahdistaa, saattaa valinta osua myös ihan pikkuvarsaan tai vaikka ehtoopuolella olevaan jalostushevoseen, ihan tarpeen ja tilanteen mukaan. Kaiken ikäisissä hevosissa on se oma juttunsa, mutta mulle ehkä mielenkiintoisin tapa on elää sen hevosen elämänkaari nuoruudesta vanhuuteen läpi.
Omistaja
Aika ilmeinen tieto, eikö? No ei välttämättä. Rekisterissä omistaja on toki rekisterihakemuksen lähettäjä ja hänen VRL-tunnuksensa tulisi löytyä myös hevosen sivuilta omistajakohdasta. Paljon mielenkiintoisempaa on kuitenkin se, josko hevoselle on määritelty joku muu omistaja kuin nimimerkki tai tunnus.
Vois karkeesti sanoa, että tallit jakautuu niihin, joiden toiminta pyörii jonkinlaisen alter egon nimissä, ja niihin joita pyöritetään suoraan ihan omalla nimimerkillä. Mitään väärää tapaa ei tämän asian suhteen ole. Jos kuitenkin kuuluu niihin jotka tykkäävät pyöritellä erilaisia henkilöhahmoja siellä tallin toiminnassa tai mikäli hevonen tulee ns. yksityiseksi, kannattaa harkita sitä, että merkitsee hevosen omistajaksi keksityn henkilön nimen. Se tuo omanlaistaan mielenkiintoa ja syvyyttä hevosen elämään.
Kasvattaja
Melkein yhtä ilmeinen tieto kuin omistaja, ainakin mikäli hevonen on todella jonkun kasvatti. Keksittyjen eli evm-hevosten suhteen voi sitten taas käyttää luovuutta, jos niin haluaa. Minusta on hauska kehitellä evm-kasvattajalle jonkinlainen identiteetti. Kasvattajatalli voi olla kilpailuhenkinen ja edistyksellinen, tai sitten vaikka viimeisiään vetelevä rappiotila. Tai ehkä hevonen on ostettu hieman hämäristä olosuhteista eikä sen taustoista tiedetä paljoa? Kasvattajaa voi kuvitella myös henkilönä, keksiä tälle persoonan ja statuksen hevosmaailmassa ja heijastella hevosen ominaisuuksia siihen. Tällaiset seikat myös auttavat suuresti sukuselvityksen kirjoittamisessa.
Minä itse tykkään evm-hevosissa juuri siitä, että saan taustoittaa ne juuri kuten haluan, virtuaalitalleilla kun harvoin on ihan sitä tietoa mitä tarjolla mitä tarvitsisin kuvitellakseni ne elävänä ja olevana osana virtuaalitodellisuutta. Evm-kasvattajat voi taas vapaasti istuttaa osaksi virtuaalimaailmaa, luoda niille maineen ja määritellä mahdolliset kasvatustavoitteet. Onko hevonen tunnetulta ja tavoitteelliselta kasvattajalta? Ehkä se oli sitten hieman arvokkaampi ostos jolle on suuret odotuksetkin. Vai tuliko varsa hieman harrastusmaisemmista puitteista eikä hintakaan päätä huimannut (tai ehkä juuri se pienempi menoerä houkutti ostamaan vähän heikompilähtöisen hevosen)?
Koska hevosen luonne ja käyttöominaisuudet perustuvat mulla arvontaan, on täysin onnettaresta kiinni täyttyvätkö, ylittävätkö vai alittuvatko odotukset jotka sille olen noita taustaraameja visioidessani asettanut. Jos ei harrasta arvontahommia, voi lopputuloksen keksiä itse vastaamaan omia tarpeita, eikä se sen mielenkiintoisuutta yhtään vähennä. Näistä saa aina ihan tosi paljon inspiraatiota ja todentuntua muihinkin teksteihin.
Väri
Väriä määrittelee jossain määrin se, minkä rotuinen hevonen on, kaikki värit kun eivät ole sallittuja kaikilla roduilla. Haluaako hevosen värin periytyvän realistisesti? Jotkut kasvattajat merkitsevät hevostensa sivuille värigeenit ja antavat sen perusteella kasvateilleen niihin perustuvat vaihtoehdot. Toiset taas katsovat vanhempien värejä suurpiirteisemmin pelkän ulkoisen värityksen mukaan ja ottavat siitä osviittaa varsan värille. Näitä voi hyödyntää myös evm-hevosilla ja valita vanhempien värit (mikäli sellaisia merkitsee) niin, että saa itselleen mieluisan näköisen tai valitsemiinsa kuviin sopivan hevosen.
Mulle kuvat ja niiden sopivuus juuri kyseisen hevosen persoonaan ovat tärkeitä, ja väri tulee sitten sen mukaan. Jos haluaa leikkiä realistisesti geeneillä ja käyttää hevostaan ehkäpä tulevaisuudessa jalostukseen, voi olla ihan hyvä idea välttää samanperintäisiä geeniyhdistelmiä helpottaakseen jalostustyötä tulevaisuudessa, ne kun saattavat rajoittaa tulevien varsojen värivaihtoehtoja jonkun verran.
Säkäkorkeus
Myös hevosen korkeutta miettiessä se ensimmäinen katse suuntautuu rotumääritelmään. Joillakin roduilla haitari on suurempi kun taas toisilla voi olla hyvinkin tarkkaan määritelty minimi tai maksimi säkäkorkeus. Yleinen tapa on myös arvioida hevosen säkäkorkeutta sen vanhempien mukaan.
Itse arvon säkäkorkeuden koska se on hauskaa ja tuo toisinaan (ikäviäkin) yllätyksiä. Käytän tähän raja-arvoina vanhempien ja isovanhempien suurinta ja pienintä korkeutta +/- 4cm, ja laskuri laskee näistä arvoista satunnaisen luvun.
 |
| © Pixabay |
Käyttötarkoitus
Kuten oikeassa elämässäkin, myös virtuaalihevosilla voi olla useita eri käyttötarkoituksia yksityisestä puskapollesta isojen luokkien kilpahevoseen. Suurinosa lienee jonkinlaisia jalostus- ja/tai kilpahevosia, mutta mukaan mahtuu paljon muutakin. Tämähän on täysin siitä kiinni millaisesta harrastustavasta itse tykkää, eikä mikään ole kiveen hakattua - hevosen käyttötarkoitustahan voi myös muuttaa. Hevosen käyttötarkoitusta kannattaa tietenkin miettiä jo ennen kuin alkaa väsäämään perustietoja kasaan, koska nämä asiat vaikuttavat toisiinsa.
Itse kapeakatseisesti jaan hevoset yleensä harraste-, kilpa- ja siitoshevosiin. Miellän harrastehevoset puskaratsuiksi ja tuntihevosiksi, jotka saattavat toki kilpaillakin, mutta eivät niin tavoitteellisesti tai korkeilla tasoilla kuin kilpahevoset. Kilpahevosilla suorituskyky on taas kovempi, koulutustasot parempia ja toiminta ammattimaisempaa. Siitoshevosiahan voivat olla myös edellämainitut eivätkä monetkaan virtuaaliharrastajista välitä vaikka kilpahevonen saisi varsoja kesken kisakauden. Oreillahan tämä lienee toki ihan realistisestikin mahdollista.
Koska tässäkin asiassa operoin arvontojen avustuksella, määräytyy hevosen lopullinen status minulle yleensä vasta siinä vaiheessa kun perustiedot on jo kasassa ja jonkinlainen odotusarvo hevosen tulevasta käytöstä muodostettu. Kun saan käpäliini tiedon hevosen koulutustasosta, teen tarkemman määrittelyn siitä mitä sillä tullaan tekemään. Käytännössä, koska kasvatan hevosia joka ikisellä tallillani, oletusarvo on, että se jossain vaiheessa elämäänsä alkaa tuottaa varsoja. Heikompitasoiset hevoset miellän harrastushevosiksi, jotka saattavat kilpailla, mutta eivät tavoittele esimerkiksi lajilaatuarvosteluja. Näitä en todennäköisesti käytä niin laajasti jalostukseenkaan, elleivät sitten saavuta jotain muita ansioita jotka ns. nostavat niiden arvoa. Puolestaan kovempitasoiset hevoset saavat kilpailla tavoitteellisemmin ja todennäköisesti suuntaavan uransa päätteeksi laatuarvosteluihin. Kuten oikeassa elämässäkin, näitä kovempitasoisia vain syntyy hemmetin vähän..
Tää on mun tapa toimia, toiset taas tekevät liukuhihnalta kovan tason kilpureita ja kolmannet asettavat tavoitteensa mielivaltaisemmin siltä ja väliltä. Kuten sanottu, virtuaalimaailmassa mikä vain on mahdollista, yksi hevonen on hyvä yhdeltä kantilta katsottuna ja toinen toiselta.
Painotus
Hevosen painotus on yleensä se laji johon se sukunsa ja rotunsa puolesta soveltuu ja jossa se kilpailee. Taas yksi mielivaltainen päätös jossa voi halutessaan toteuttaa omia preferenssejään. Jos ei halua päättää tai katsoo, että hevonen on tasaisen hyvä useammassa lajissa, voi se olla yleispainotteinenkin. Tai ei mikään, jos se on enemmän oloneuvostyyppinen eläjä.
Minä valitsen painotuksen yleensä omien mieltymysteni mukaan. Usein se näyttäisi olevan kenttäratsastus, olivatpa vanhemmat sitten mitä hyvänsä. Onkin ihan hauska joskus taustoittaa hevosen tarinaa sillä, että sen lähtökohdat ovat aivan eri kuin mitä se nykyään tekee. Joskus arvonta heittää myös yllätyksiä ja hevonen näyttääkin olevan vahvempi jossain toisessa lajissa - silloin saatan laittaakin sille toisen painotuksen. Harrastehevosilla en näe koko painotusta kovinkaan tärkeänä seikkana, vaikka toistaiseksi se kaikilta hevosiltani löytyy. Jos taso on helppo C ja maapuomi, niin eipä siinä silloin paljon hurrailla suuntaan eikä toiseen.
Koulutustaso
Monet merkitsevät hevoselle vain sen painotuslajin koulutustason. Itse tykkään merkitä vähintään koulun ja esteet kaikille. Taso antaa osviittaa siitä kuinka hyvä hevonen on, vaikka luonnollisesti jos halutaan ajatella realistisen kautta, hyväkin hevonen voi olla koulutustasoltaan peruna jos sitä ei ole koulutettu eteenpäin. Tämä olisi imo ihan mielenkiintoinen konsepti tuoda virtuaalimaailmaan, en vain ole keksinyt kuinka sen toteuttaisi - siis että hevosella olisi kapasiteettia, mutta syystä x sitä ei ole haluttu tai voitu viedä eteenpäin. Tällöinhän se olisi potentiaalinen jalostushevonen kuitenkin.
Koulutustason voi ihan hyvillä mielin määritellä omien tavoitteiden tai mieltymysten mukaan, tai sitten katsoa hevosen vanhempia määritellä taitotasoa sitä kautta. Kuten sanottu, allekirjoittanut luottaa tässäkin arvontaan ja tästä syystä hevoseni ovat usein sieltä huonommasta päästä, mutta minulle se taitotaso ei olekaan hyvän hevosen mittari, vaikkakin ehkä pieni osa sitä.
 |
| © Pixabay |
Suku
Nimen ohella suku on asia johon perustuen useimmat ihmiset, ainakin kasvattajat, muodostavat ostopäätöksiään. Jos haluaa käyttää hevosta jalostukseen, on helpointa mikäli samaa sukua ei ole, ainakaan kovin paljoa, jo entuudestaan tallissa. Suku voi myös olla ns. liian pitkä tai lyhyt omaan hevoskantaan verrattuna, ihmiset kun usein tykkäävät parittaa keskenään suhteellisen saman mittaisella sukutaululla varustettuja hevosia. Sukulaisten nimet, kasvattajat, palkinnot ja sivujen ulkoasu ovat myös asioita joita moni tulee katsoneeksi miettiessään, onko hevonen sopiva omiin tarpeisiin.
Luonnollisesti täysin itsekeksityn, evm-sukuisen hevosen kanssa tällaiset asiat eivät niin vaikuta muiden kuin ehkä nimien osalta. Kuten kasvattajankin suhteen, kannattaa sukulaisiin mun mielestä kuitenkin hieman antaa ajatusta, sillä ne ovat yksi hyvä keino rakentaa hevoselle syvyyttä ja mahdollinen inspiraation lähde sen myöhempiinkin vaiheisiin - sikäli mikäli tällaisille seikoille antaa arvoa.
Laatuarvosteluissa evm-hevosen suvusta saa pisteitä vain jos sillä on sukuselvitys. Näistä on aina silloin tällöin puhetta foorumilla ja melkein väitän ettei niitä juuri kukaan sen sukutuomarin lisäksi jaksa lukea. Monet tuntuvat kokevan sukuselvityksen kirjoittamisen pakkopullana. Imo mikä tahansa teksti, jota et halua kirjoittaa ja joka ei inspiroi, on pakkopullaa ja siinä vaiheessa kannattaa miettiä kuinka tarpeellisia ne omalle harrastukselle on ja miten asiaa voisi muuttaa. Jos ei halua selvittää hevosen sukua, minusta jo parin lauseen maininta siitä millaisista linjoista se tulee, on omiaan tuomaan syvyyttä ja persoonaa hevosen tarinaan, olkoonkin ettei siitä pisteitä jaella.
Mulle yksi hyvän hevosen mittari onkin suku josta saa jonkinlaisen otteen, muodostuipa se sitten olemassa olevista virtuaalihevosista tai keksityistä evm-hevosista. Miksi hevonen on syntynyt juuri tästä yhdistelmästä? Mitä asioita lähisuvun jalostusvalinnoilla on haettu? Minusta nämä ovat paljon tärkeämpiä seikkoja kuin vanhempien ulkoisten ominaisuuksien ja ansioiden orjallinen luettelu. Niihin voi peilata hevosen omia ominaisuuksia ja ansioita; onko jalostus onnistunut vai tuliko hevosesta täysi floppi?
 |
| © Pixabay |
Luonne
Yllämainittujen lisäksi hyvään virtuaalihevoseen kuuluu paljon muitakin seikkoja. Esimerkiksi harrastustavat vaihtelevat niin paljon, että vaikkapa tarinanäkökulmasta pelkät perustiedot omaava tekstitön tai ainakin päiväkirjaton hevonen voi olla tylsä, saattaa taas pelkästään kilpailumenestystä ja korkeita laatispisteitä tavoittelevan silmissä harvakseltaan kisaava tarinaheppa tuntua turhalta.
Myös sivujen ulkoasu merkitsee, usein todella paljonkin. Asia voi olla (ainakin allekirjoittaneelle) kiinni joskus niinkin pienestä asiasta kuin väärästä tehosteväristä tai epämiellyttävästä fonttikoosta. Koska puhumme taas mielipide asiasta, jokainen tietää kuitenkin itse mitä asioita haluaa hevosensa sivuille ja miten aseteltuna.
Eihän tämä silti rakettitiedettä ole. Kaikki lähtee kysymyksistä; mihin käyttöön virtuaalihevoseni tarvitsen ja mitä asioita siltä haluan? Näihin on jokaisilla oma vastauksensa, joten mitään yleispätevää hyvän virtuaalihevosen ohjetta on mahdoton laatia. Mulle se on hevonen josta näkyy persoona, sulle se voi olla jotain muuta.
Kommentit
Lähetä kommentti