Miksi hevoskauppa hiljenee?

Säännöllisin väliajoin nostetaan esille sellainen asia, etteivät hevoset virtuaalimaailmassa liiku. Hevoskauppa on ehtynyt ja vähätki kasvatit jäävät pyörimään omiin käsiin. Aasinsiltaa päästään aiempaan postaukseeni jalostuksesta; ns. hyvänkin jalostushevosen käyttö on vähäistä kun varsat eivät vain mene kaupaksi. Miksi hevoset eivät sitten mene kaupaksi? Onko kyseessä väistämätön harrastajakunnan ja harrastuksen rakenteiden muutos vai seikka johon voisi kukin osaltaan vaikuttaa?

Jotta asian tiimoilta kuultaisi muidenkin harrastajien ääni, loin tätä postausta pohjustamaan pienen kyselyn (marraskuussa 2019), johon vastasi 21 anonyymiä henkilöä. 

Kuva © Pixabay

Hevosten myyminen

Jokaisella on varmasti omat tavoitteensa virtuaaliharrastuksessa, mutta minulle menestyksen mittari on se, kuinka hyvin saan kasvattini kaupaksi. Yleinen mielipide tuntuisi keskusteluja seuranneena olevan, että hevosten myyminen on todella epätoivoista puuhaa, mutta äänestyksen tulos ei ollutkaan ihan niin yksioikoinen. Jos unohdetaan ne vastaajat, jotka eivät myy kasvatteja, on tilanne kaiken kaikkiaan lähes fifty-fifty. 

Erillisessä kysymyksessä koskien valmiiden hevosten (tiedot valmiit ja / tai kilpailtu / laatuarvosteltu) myyntiä oli ero huomattavasti selvempi; selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että niiden myyminen on vaikeaa. Tämä ei yllättänyt, sillä samaa mieltä olen itse. 

"Kyllä" vastanneista melko moni vaikutti olevan sitä mieltä, että syy kasvattiensa huonoon kysyntään löytyi tavalla tai toisella niiden laadussa. No tämähän ei näin suomalaisittain millään lailla yllätä, mehän ollaan mestareita väheksymään itseämme ja omia tekemisiämme! Olen itse sitä mieltä, että jos ne sun kasvatit on sun mielestä paskoja ja niiden myymättömyys harmittaa, niin tee asialle jotain, herranjestas! Jos et tiedä, mitä voisit tehdä, niin kysy. Melko varmasti moni on lukenut sen sun kasvattimyynnin ja jokin syy löytyy sille miksi ei tarjousta tipahtanut. 

Sama tarina toistui kysyttäessä, miksi muut saavat hevosensa helpommin kaupaksi kuin sinä. Muut on kivempia ja niillä on parempia hevosia. 

Ihan valideja pointteja kasvattikaupan haasteissa olivat myös erot harrastustyyleissä (esimerkiksi valokuvalliset vs. piirroskuvalliset, kilpaillut vs. kilpailemattomat, harvinaisemmat rodut / lajit vs. yleiset). Nämä ovat toki sitten makuasioita joille ei voi paljon mitään. Paitsi ehkä tehdä niistä jalostushevosista ja varsoista muilla tavoin niin mielenkiintoisia, ettei niitä halua ohittaa.

Ja myyjät hoi! Jos harmittelee kasvattiensa kaupaksikäynnin huonoutta ja katsoo seuraavaa kuvaajaa, niin miten meni noin niinku omasta mielestä? (ja tämä siis täysin sillä perusteella lauottuna, että suurin osa vastauksista perustui siihen, ettei ostaja tai talli miellytä, eikä esim. siihen ettei ostaja vastaa varsalle asetettuihin tavoitteisiin, joka imo olisi ihan ymmärrettävää)

Hevosten ostaminen

Kun puhutaan hevoskaupasta, on se ostajan näkökulma ihan yhtä tärkeä kuin myyjänkin - ellei tärkeämpi, kun mietitään nimenomaan miksi ne hevoset eivät mene kaupaksi. Pieni enemmistöhän on kyselyn mukaan tyytyväisiä hevostarjontaan ja pääasiassa he olivat myös tehneet tarjouksia suurimmasta osasta näitä hevosia ja saaneet hevostarpeensa tyydytettyä, joskin reilu 40% vain joidenkin rotujen kohdalla. 

Suosituimpia syitä jättää ostotarjous tekemättä olivat:

1. Suku
2. Nimi, kasvatusnimi, kasvattaja
3. Rotu

Nämä toki tulivat jo melko pitkälti ilmi kun kysyttiin, mikä vastaajien ostokäyttäytymistä määrittelee eniten. Yleisimmät syyt viittasivat tarpeeseen; sopiva suku, rotu ja painotus, eli näin karkeasti päätellen omaan tarkoitukseen sopiva jalostushevonen. Inspiraatio ja hevosen persoonallisuus jäivät tässä kohtaa häviölle. 

Millainen on hyvä kauppatavara?

Noin 90% vastaajista koki myymänsä hevoset sellaisiksi, joita voisi ostaa myös itse (ja ne kaksi "ei" vastannutta - apua, mitä?!). Näissä hevosten niin sanottua laatua koskevissa kysymyksissä oltiin yllättävän yksimielisiä.

Mitä tietoja annat myytävistä hevosista:

1. Nimi (-ehdotukset)
2. Syntymäaika
3. Painotus

Mitä tietoja toivot ostamastasi hevosesta:

1. Nimi (-ehdotukset)
2. Syntymäaika
3. Painotus, väri ja / tai säkä

Millä perusteella teet kasvattisi:

1. Haluan itse hevosesta varsan
2. Jälkeläisnäyttö
3. Tilausvarsa

Miten valitset kasvattiesi vanhemmat:

1. Sopivan mittainen suku
2. Painotus
3. Luonne, suku (tietyt hevoset)

Mitkä asiat sinulle merkitsevät hevosen suvussa:

1. Lähisukulaisten nimet
2. Lähisukulaisten sivut, suvun pituus
3. Lähisukulaisten kilpailumenestys

Vaikka nimiasiat ovat selvästi tärkeitä (mikä viittaa imo enemmän inspiraatiopuoleen), niin kyllähän nämä vastaukset kaiken kaikkiaan viittaavat juuri siihen laadukkaiden jalostus- ja kisahevosten kauppaan puolin ja toisin. 

IMO henkisesti summaten

Kuten jo alussa sanoin, mulle kasvatus on tän harrastuksen suola ja kasvattien kysyntä sellainen henkilökohtainen menestyksen mittari. Koen olevani tavoitteellinen kasvattaja, mutta nimenomaan sen kysynnän ja jalostuksen kautta eikä ehkä niinkään laatistavoitteellisesti ajatellen. Olen myös tuore harrastaja, jolla vuosia tulee mittariin kolme tänä syksynä, vaikka toki pitkä vihkotallihistoria on varmaan antanut joitakin eväitä matkalle. 

Vaikka en omalta kohdaltani allekirjoita sitä, että kasvatit menisivät huonosti kaupaksi - mulla ne on menny aina ihan hyvin - niin olen huomannut, että monilla ne samat myynti-ilmoitukset jäävät roikkumaan kuukausisotalla. Ja nyt teille, jotka olivat sitä mieltä, että omat hevoset/kasvatit eivät ole tarpeeksi laadukkaita eikä oma nimimerkki miellytä muita; ne, joilla olen eniten nähnyt jäävän kasvatteja käteen, ovat niitä tavoitteellisia yberkilpailulaatishyper -kasvattajia jotka ovat tehneet hommaa vuosisatoja. Luultavasti he myös ovat eniten helisemässä tämän hevoskaupan hiljaisuuden kanssa, koska laatisorientoituneille ne jälkeläisnäytöt on tärkeitä. 

Siinä missä ilmeisen monet laatisorientoituneet ovat tyytyneet siihen, että kasvattavat yhden tai kaksi näyttövarsaa itse (samalla kun ruinaavat helpotuksia pisteytykseen näiden osalta), kaipaavat inspiraatio-orientoituneet persoonallisempia hevosia. Kyllä vain, näen, että tässä on kaksi koulukuntaa, jotka kohtaavat jossain määrin, mutta eivät täysin, ja kun harrastajamäärä on pieni, syö tällainen nurkkakuntaisuus hevosmyyntiä jonkin verran. Voisivatko jälkimmäiset laskea kriteerejään esimerkiksi hevosten taustojen ja kasvattajan tarjoaman persoonallisuuden suhteen? Ja voisivatko ns. laatiskasvattajat tarjota enemmän persoonallista laatua kuin määrää? Ts. onko se niin vaarallista jos laatishevosella ei olekaan huippuunsa kisannutta jälkeläistä ja tarinahevosella realistisen inspiroivaa taustaa? 

Itse luovin jossain näiden kahden välillä. Ehdottomasti jonkinlaisen taustan ja persoonan omaava hevonen on mulle kiinnostavampi, mutta tarpeen tullen voin kehittää nämä piirteet itsekin. Minulla on myös valtaosa hevosista sellaisia jotka tähtäävät laatuarvosteluihin, mutta se, mitä niiden jälkeläiset tekevät on mulle saman tekevää. En tee täytevarsoja tai vaadi kilpailutuloksia tai edes ylipäätään jälkeläisiä osallistuakseni laatuarvosteluun, koska mielestäni jos muut ihmiset eivät näe ko. hevosta niin hyvänä, että haluaisivat siltä kilpailevan jälkeläisen tai jälkeläistä ollenkaan, ei se ole I- tai edes II- palkinnon arvoinen hevonen. Samaa linjausta voidaan käyttää vanhempiin. 

Mielestäni se, että suurinosa ostajista on löytänyt tarvitsemansa hevoset vähintäänkin tyydyttävästi kun taas myyjistä noin puolet kokee hevoskaupan hiljaiseksi, kertoo siitä, että tarjontaa on yksinkertaisesti enemmän kuin kysyntää. Omalla kohdallani kysyntää on, mutta tarjonta ei inspiroi, koska en halua monestikaan ostaa hevosta jolla on pelkkä nimi, syntymäpäivä ja suku. Joskus se nimi lyö ohi niiden puutteiden, mutta yleensä tällaisesta myyntilistauksesta tulee vain tekemällä tehty olo. Kuitenkin ilmeisen monelle (sekä myyjälle että ostajalle) nuo kolme asiaa ovat kuitenkin ne tärkeimmät, niin tiedä sitten mistä se hevosliikenteen vähyys loppupeleissä johtuu. 

Onko sun mielestä hevosten myyminen tai ostaminen vaikeaa? 
Oliko se joskus helpompaa? Miksi? 
Mikä tässä yleisesti ottaen mättää? 

Alle voi taas kommentoida nimimerkillä tai anonyymisti, tai heittää keskustelunavausta blogin topickiin Keskustan -foorumilla.